Kuten otsikosta ehkä saattaa arvata, nyt ei ole ollut ihan niin helppoa... Tai siis kokonaisuudessaan ei ole ollut mitään suurta tuskaa, mutta viime lauantai oli aika itku-potku-raivari-päivä :(
Sanotaan, että mieliteko menee ohi 15-20 minuutissa. No lauantaina ei mennyt. Koko päivä oli enemmän tai vähemmän haasteellinen. Johtuu paljolti siitä, että meille tuli vieraita sunnuntaina. Heille päätin tarjota jo kulttimaineen saanutta feta-pasta-salaattia ja epäterveys-yrttipakastepatonkia. Ja koska olen itse tehnyt tällaisen herkuttomuuspäätöksen en tietenkään voi kieltää muilta herkkujen syömistä, joten jo autossa pitkään mietin, mitä voisi tarjota. Lopulta ajattelin, että teen päätöksen sitten kaupan hyllyillä. Päädyin kierroksen loppuvaiheessa sitten keksihyllylle. Jaffa-keksejä? Eiiii.... Tunnen jo niiden maun suussani! Eikä missään nimessä Dominoja! Argh! Sitten päädyin ostamaan jotain Kantolan uusia keksejä, joita en ole itse edes maistanut. Tuntui, että se oli henkisesti helpoin valinta, sillä en saanut sitä makua suuhuni : )
Yritin kyllä esittää miehelleni, että ostettaisiin suklaa lehti-keksejä, sillä en voi sietää niitä. Ne oli ainoat keksit, mitä mun äiti aikoinaan osti. Vain ja ainoastaan kuulemma sen vuoksi, että ne säilyivät todella kaapissa vieraille eikä uponneet mun suuhuni : )
Lauantai-ilta oli tosi vaikea. Yritin upottaa ajatukseni hyvään sarjaan, jonka DVD-boxi ostettiin, mutta ei... Keskittymiskyky oli nolla : ( Kitisin ystävilleni facebookissa ja hyvää tsemppausta ja pienimuotoista kettuilua sain osakseni : )
Sunnuntai oli onneksi sitten jo helpompi päivä. Sain vierailta lahjaksi extra sweet tuoreen ananaksen ja kookospähkinän :) Vieraat kovasti mietti, että kehtaako nyt alkaa keksejä mun edessä rouskuttamaan, mutta tilanne ei onneksi ollut mielestäni kovinkaan haastava. Olihan mahani täynnä feta-pasta-salaattia. Santsasin coctailpiirakoita ja ruis-sipsejä ja hummusta loputtomiin... Loput keksit sitten pakkasin vieraille mukaan. En todellakaan halunnut jättää niitä kaappiin huutelemaan mun nimeä!
Viikko on sitten ollut aika ok. Olen käynyt Ekbergillä salaatilla, ilman perinteistä omena hyvettä, joka on kyllä niiiiiiiin hyvääääää. Ystäväni reaktiot ovat olleet ihania, kun he innoissaan esittelee minulle Fazerin uutuus suklaapatukkaa tai kutsuu syömään juuri leivottuja Runebergin torttuja ja sitten muistavatkin, että ei saakeli.... Sooooriiiiiiii!!!!! Noh, Runebergin tortut ei ole koskaan olleet mun suosikkeja, joten se ei niin kirpaise, mutta Marian konditorian mantelilaskiaispullia minulla on aika ikävä... Varsinkin, kun asun noin 1,5 km päässä leipomosta...
Sovitaan niin, että syökään pulla munkin puolestani, niin ei mene firma konkkaan, kun en tänä vuonna kannata sitä laskiaispullaostoksillani : )
Löysin tämän blogin sattumalta ja vuosi ilman herkkuja alkoi kuullostamaan todella inspiroivalta! Stressaantuneena tuntuu, että syön jatkuvasti, sekä tavallista ruokaa että herkkuja ja huomasin, että se oikeastaan pahentaa stressaantunutta oloa ja tekee olosta "tukkoisen." Niinpä olen kokeillut tiukempaa otetta ruokailuun ja stressi on tuntunut helpommalta. Onko kiellettyjen herkkujen listalla myös punaviini? Voisin kokeilla vuotta ilman herkkuja, mutta punaviinistä en luopuisi. Tsenppiä sinulle!
VastaaPoistaJos siltä tuntuu ja haluat kokeilla samaa, niin mikä jottei :) Stressiin ihminen syö helposti ihan fysiologisista syistä, sillä greliini-hormonitasot menevät sekaisin ja tekee mieli syödä sitten enemmän. Ja sitten on vielä ne psyykkiset tekijät, palkitseminen yms.
VastaaPoistaItselleni olen sallinut alkoholin, sillä en juuri tykkää mistään viineistä tai siidereistä yms. Eli ongelmaa sanoa niille "ei" ei ole. Mielenkiintoinen vuosi tästä on kuitenkin tulossa :) Ja välillä aika haastavakin...
Kiitokset tsemppauksesta!