Matkojen herkkuja

Syy siihen, miksi päätin aloittaa herkuttoman vuoteni vasta 15.1.2013 johtuu siitä, että olen nyt vuoden vaihteessa kiertämässä hieman maailmaa. Yleensä kaikilla reissuilla ruoka ja herkut pelaavat aika suurta roolia minun matkailuelämyksissä. Nyt on kolme viikkoa reissaamista takana ja ihmetyksekseni en ole ihan kamalasti herkkuja syönyt! Luulisi jopa, että kun H-hetki vuoden herkuttomuuteen lähenee, niin söisin "varastoon" maat ja taivaat, mutta ei... Ehkä se on taas tämä lämpö, joka tekee myös herkkuhimoille tepposet.

Joulun pyhät (siis noin 3-4 pivää) pärjäsin 200 gramman Lindt sveitsiläisillä suklaakonvehdeilla ja paketillisella Oreo-keksejä, jotka ovat muuten paljon huonompia kuin perus Dominot, joihin vannoin naapurini luona ikuista rakkautta jo 80-luvun alkupolella. Thaimaasta noita herkkuja ei muutenkaan oikein tahdo löytyä. Karkin virkaa on toimittaneet Menthos mintit, joita saa täällä useissa eri mauissa. Toki erilaisia jäätelöitä on tullut maisteltua, mutta ei läheskään päivittäin.

Rehellisyyden nimissä tokion myönnettävä, että täysin herkutonta päivää ei ole tainnut nyt kolmeen viikkoon kuitenkaan mahtua. Mutta määrät ovat pysyneet mielestäni hyvinkin kohtuudessa verrattuna siihen, mitä saisin joulupyhien aikaan kiskottua sukulaisten luona. Hotellien aamupalaan kuitenkin usein kuuluu jotain pientä herkkua, vohveleita tai minimuffinsseja. Tosin alkaa tuntumaan, että nekin tulee jo kohta korvista ulos. Tällä hetkellä herkkuja enemmän haaveilen jostain ihanasta ruokaisesta salaatista ja kunnon täysjyväisestä leivästä! 

Noh, alla kuitenkin pientä kuvakavalgaadia siitä mitä täällä maailmalla on tullut syötyä ja mitä jopa tullut ohitettua :)

Herkutonta juhlintaa?

Olin viime viikolla työreissulla Pohjanmaalla. Kävin samalla myös mummolassa, jossa on aina tietysti tarjolla myös jotain herkkuja. Kerroin mummolleni tästä ensi vuonna alkavasta projektista, että ensi vuonna ei kannata herkkuja kaappeihin sitten varailla, kun olen tulossa seuraavan kerran vierailulle. Niin, mummon on sitten pidettävä minua hyvänä sitten vain ruoan keinoin... Uskon, että tilanne on haasteellinen molemmille, mutta nykysiin vierailuja Ylivieskaan on vain muutaman kerran vuodessa, joten enköhän tästä selviä.

Välillä minuun todellakin iskee lievä paniikki, kun tajuan, mitä olen mennyt lupailemaan. Erityisesti kaikki juhlat tulee olemaan hyvin haastavia. Viikonloppuna vietettiin kummipoikani 7-vuotis synttäreitä ja tarjolla oli niiiiiin ihanaa suklaakakkua ja porkkanamuffinsseja, joita tietty piti santsata sen verran, että tuli ällöolo.

Moni juhlistaa alkoholin avulla. Kilistellään shampanjaa tai nautiskellaan punaviiniä ja juustoja. Itse kun en oikein mistään alkoholista suoraan sanoen tykkää ja juustotkin, jotka menevät alas irvistelemättä, ovat yhden käden sormin laskettavissa. Miten minä ensi vuonna juhlin yhtään mitään?! Mielenkiintoista tulee olemaan se, että alanko keksiä jotain "hyviä" tekosyitä, että en viitsi mennä itseäni edes kiusaamaan kakkupöytien eteen. Vai onko makumieltymykseni vaikkapa kesään mennessä muuttuneet niin paljon, että olen ihan tyytyväinen fetasalaattiin ja sämpylään?

Niin ja sitten vielä yksi haaste ensi vuodelle. Pitkät automatkat! Nyt ajoin kolmen päivän sisään noin 1300 km ja istuin autossa lähes 20 tuntia! Pakko myöntää, että pisimmälle 7 h reissulle, oli pakko hakea kaupasta pieni lakupussi, jonka natustelin viimeisten tuntien aikana, jotta pysyisin pilkkopimeällä maantiellä hereillä. Onkohan ensi vuonna pakko opetella vihdoin kahvin juonti, ööök : (

Niin ja sitten taas muutama kuva herkuista, joita tulen kaipaamaan ensi vuonna. Tässä jäätelöpallo Stockan kahvilassa lounaan jälkeen, kun tuntui, ettei isonkaan salaatin jälkeen nälkä lähtenyt ja oli joku pieni herkkuvaje : )

Ja sitten itse asiassa aika terveellinen herkku. Pannaria, jossa suuri osa jauhoista oli täyjyvävehnäjauhoja ja lisäksi hieman kauralesettä ja rasvana juoksevamargariini. Myönnän nyt, että en itsekään ymmärrä miksi aijon kieltää itseltäni tällaisenkin herkun ensi vuonna! Ehkä siksi, sillä muuten näkisin itseni leipomassa pannaria päivittäin : )

Määrittelyä...

Viikon aikana - kun olen kertonut tästä hullusta ideastani - on usea kysellyt, että mitä lasketaan herkuiksi. Olen tätä nyt hieman pohtinut ja ajatellut tehdä listan sallituista ja kielletyistä ruoka-aineista. Kiellettyjen listalle joutuvat siis ne, joista minun on vaikea kieltäytyä ja joita mielestäni syön liikaa. Sallittujen listalle sellaiset herkut, joiden kanssa minulla ei (ainakaan vielä) ole mitään varsinaista ongelmaa. Vaikka olen selkeästi enemmän perso makealle ja suolaiset herkut eivät minua niin kiinnosta, niin toki sellaisia selkeitä tapauksia, kuten sipsit ajattelin itseltäni kieltää.

Noh, tässäpä sitä listausta:

KIELLETYT HERKUT

Karkki
Suklaa
Pullat
Keksit
Pirtelöt
Jäätelö
Leivokset
Jälkiruoat ravintoloissa
Letut
Pannukakku
Myslipatukat
Sokerilimpparit
Hillot ja marmelaadit
Croisantit plainina ja makealla täytteellä
Pastillit (myös ksylitol)
Sipsit
PopCornit
Nachokset
Jogurttipähkinät - ja hedelmät
Kuivatut makeat hedelmät (papaijat, ananakset yms.)

Jostain kumman syystä haluan perustella lyhyesti teille itselleni sallimat herkut, vaikka eihän tässä kukaan muu kärsi kuin minä, joten mitäs teillä olisi asiaan sanomista : )


SALLITUT HERKUT

Proteiinipatukat (Koska olen kasvissyöjä, niin proteiinin saanti on muutenkin alakantissa ja nää on välillä käteviä välipaloja reissussa)

Light limpparit (Pizza ei maistu miltään ilman limpparia ja olen muutoinkin kohtuu käyttäjä)

Hillot esim. valmissalaateissa (Paholaisen hillo vuohenjuustosalaatissa yms. ei tohdi alkaa niitä kuorimaan pois)

Hampurilaiset ja pizza (Ei ole mitään päivittäisiä eikä viikottaisia himoja, joten en katso ongelmaksi)

Croisantit suolaisella täytteellä (Joskus kahvilan ainoa kasvisversio suolaisista saattaa olla esim. vuohenjuustolla täytetty croisant ja en halua jäädä nälkäiseksi, mutta näitä ei missään nimessä saa alkaa tehtailemaan kotona!)

Ksylitol-purkka

Kuivatut viikunat yms. salaateissa pieninä määrinä



Lista varmaankin täydentyy, jos ja toivottavasti kun, kyselette minulta eri ruoka-aineista.

Ja nyt ne ihmiset, jotka eivät minua sattumoisin satu tuntemaan, saattavat ajatella, että tuskin se ravitsemusterapeutti nyt kovin paljoa herkkuja syö, niin tässä hieman maistiaisia viime viikolta kuvien kera, että mitä tuli kokeiltua : )

Hirveen hyvä uutuus, jota natusteltiin automatkalla Kuopioon.

No en laske herkuksi, vaikka oli herkullinen : ) Raskalaisiin en kyllä juuri koskenut, ööök.

Mamma Mariasta (Lahdessa) saa aivan ihastuttavaa tiramisua! Pala oli niin iso, että jäi pieni palanen syömättä, jotten olis buglannut autoon paluumatkalla. Ensi vuonna toivottavasti ei Lahteen tule hirveesti keikkoja, niin ei jää harmittamaan, että tästä en jälleen pääse nauttimaan : )


Näitten herkkujen lisäksi on mennyt myös jäätelöä, Dracula-karkkeja, muutama vanukas ja kaikkea muuta herkkua, joita en halua muistella, kun tulee huono omatunto... Vuoden herkuttomuus tulee siis kyllä tarpeeseen...

Hölömö hullu!

Nyt tuntuu olo kyllä hölmöltä, myönnetään...

Olen jo pitkään miettinyt, että olisi kiva pitää blogia. Kateellisena olen jo vuosia seurannut, kuinka kollegani mm. Reijo, Anette ja Patrik pitävät erittäin tasokkaita ja kaikinpuolin ammatillisestikin opettavaisia blogeja. Minulla ei enää riitä aika ja into pureutua työjuttuihin kirjoittamalla niistä vapaa-ajallani, vaan mieluummin luen niitä ja silloin tällöin heitän kommentteja.

Harrastuksistanikaan en saa blogia aikaiseksi, vaikka sisustaminen ja golf kovasti kiinnostaakin.
Idea tähän hölmöön ideaan lähti aamuiselta koiralenkiltä. Mieleeni tuli Pirjo Heikkilän blogi "Vuosi ilman humalaa" ja ajattelin, että mulle sellainen olisi äärettömän helppoa ja jopa tylsää, sillä alkoholia käytän äärimmäisen vähän. Mutta jos kyseessä olisi herkut... Argh, pelkkä ajatus toi jo erilaisia tuntemuksia mieleeni - pääasiassa negatiivisia. Ajattelin, että haastan itseni jälleen kerran... Paheiden summa on vakio, kuten sanotaan. Minulla kaikki paheet taitaa olla kohdistuneina vain ja ainoastaan herkkuihin, joten vuosi ilman herkkuja voisi olla kyllä raskas, mutta samalla opettavainen. Myös ammatillisessa mielessä.

Kirjoitin juuri Kauneus ja Terveys-lehden kolumniin hieman kritiikkiä Mikael Jungerin on-off ajatteluun. Hän kun lopetti maidon juomisen kuin seinään, sillä ajatteli sydänkohtauksen johtuneen tästä. Miksi hän ei vain kohtuullistanut maidon määrää entisen parin litran sijaan muutamaan lasilliseen? Nyt olen tekemässä samoin, hölmö minä... Mutta antakaapas kun perustelen!

Haluan kokeilla herkutonta vuotta koska:
- syön mielestäni liikaa herkkuja edelleen (vaikka olen koulutukseltani ravitsemusterapeutti! Tieto siis lisää vain tuskaa, ei muuta käytöstä)
- haluan oppia reagoimaan stressiin muuta kuin syömällä herkkuja
- haluan oppia palkitsemaan itseni muullakin tavoin kuin herkuilla
- haluan kokeilla tämän vaikutuksia sosiaalisesti (kuinka kieltäydyn juhlissa yms.)
- pohdin, saattaisiko tämä vaikuttaa makumieltymyksiini pitkällä tähtäimellä?
- kokeilen vaikuttaako herkuttomuus painooni millään tavoin vuoden aikana
- haluan testata rajojani ja näyttää itselleni ja muille, että pystyn tähän

Ainoa todellinen pelko on, kuinka tämä vaikuttaa parisuhteeseeni : )

Aloitan projektini 15.01.2013. Syy tällaiseen aloittamisajankohtaan on se, että olen lähdössä loppuvuodesta 5 viikon reissulle maailman toiselle puolelle ja haluan nauttia paikallisista herkuista, sillä voi olla, että en enää koskaan sinne palaa.

Tämän loppuvuoden teen postauksia tänne blogiin silloin tällöin ja otan kuvia minulle tärkeistä herkuista.

Seuraavassa postauksessa saatte myös kielletyt/sallitut listan, jonka mukaan aijon sen seuraavan vuoden sitten elää.

Tiedoksenne vielä, että juuri ennen tämän blogin aloittamista söin n. 1,5 dl Ainon maitosuklaajäätelöä ja muutaman Dracula-karkin : )